Susanna Hursti: Toimiva työyhteisö on sanojensa mittainen – teot puhuvat puolestaan ja arvostus osoitetaan 

Verkkiksen Oulun myymäläpäällikkö Susanna Hursti avaa tässä kirjoituksessa toimivan työyhteisön taustoja. Susannan jutusta selviää, mitkä ovat luottamuksellisen työyhteisön tärkeimmät ainesosat, ja mihin perustuu Oulun myymälämme työntekijöiden raudanluja yhteishenki, jota tullaan kauempaakin ihmettelemään. Päästetään Susanna kertomaan heidän tarinansa:

Moikka! Olen Susanna, kahden lapsen äiti ja intohimoni ovat hevoset. Toinen lapsistani on jo aikuinen, toinen aloittaa syksyllä viidennen luokan. Ratsastusta olen harrastanut lähes 40 vuoden ajan, uusin viidenkympin villitykseni on lenkkeily. 

Aloitin Oulun Verkkokauppa.comin myymäläpäällikkönä seitsemän vuotta sitten, kiitos erään headhunterin. Aluksi vastasin hänelle, etten ole kiinnostunut paikasta, mutta hän sai puhuttua minut haastatteluun ja loppu onkin historiaa. Päivääkään en ole työnvaihtoa katunut, Verkkis on paras työpaikka missä olen työskennellyt. <3 Minulla on pitkä kokemus esihenkilötyöstä eri yrityksissä, ja viimeiset 20 vuotta olen toiminut esihenkilönä eri vähittäiskaupoissa. Oulun Verkkiksessä meitä on töissä joukko upeita ja taitavia kaupan alan ammattilaisia. 

Miten rakentaa toimiva työyhteisö? 

Minulle on ollut aina sydämen asia toimiva työyhteisö, jossa osallistan työntekijöitä mahdollisimman paljon. Tai ehkä näin ei ollut ihan esihenkilötyöni alkuaikoina, sillä silloin saatoin olla hyvinkin halki poikki pinoon -tyyppi. Esihenkilövuosieni aikana johtamistyylini on kuitenkin hioutunut koko ajan valmentavammaksi, sillä olen huomannut, että tämä tapa kantaa paljon paremmin hedelmää. Annan paljon vapautta työskentelytapoihin ja myös paljon vastuuta, mutta olen aina läsnä ja autan tarvittaessa. En ole niskassa hengittämässä, sillä se tuskin motivoisi ketään. Samaa johtamistyyliä vetämäni esihenkilötiimi noudattaa omien työntekijöidensä kanssa. 

Monelle työntekijälle on tärkeää saada vaikuttaa sekä omaan työhönsä että työnteon tapoihinsa, sillä se luonnollisesti lisää motivaatiota, tekee työskentelystä omannäköistä ja mielekästä. Vähintään yhtä tärkeää on kokemus kohdatuksi tulemisesta: se että viestitään selkeästi ja oikea-aikaisesti, annetaan säännöllisesti palautetta, pidetään 1to1-keskusteluja ja pysähdytään aidosti kysymään, että hei, mitä sinulle kuuluu. Tämä kaikki on välittämistä, toisen läsnäolon arvostamista ja nähdyksi tulemista. Kun työntekijät voivat työssään hyvin, näkyy se myös positiivisesti yrityksen luvuissa – samoin sitoutumisena yritykseen.

Minun esihenkilötiimini koostuu hyvin erilaisista persoonista, joten heidän vahvuutensa ja tapansa työskennellä ovat myös erilaisia. Mielestäni parhaiten toimiva tiimi koostuu nimenomaan erilaisista tyypeistä, jotka tuovat oman osaamisensa ja näkökulmansa rikastuttamaan keskusteluja, ideointia sekä päätöksentekoa. Tärkeintä on, että suunta ja päämäärä ovat kaikilla samat, mutta sinne pääsemiseksi jokaista tulee johtaa juuri hänelle sopivalla tavalla – me olemme erilaisilla elämänkokemuksilla, näkemyksillä ja vahvuuksilla varustettuja yksilöitä, ja juuri tätä ainutlaatuisuutta pitää johtamisessa kuunnella ja vaalia. 

Vuoden tiiminäkin palkittu Oulun myymälän porukka on täyttä rautaa – selitys tälle löytyy vahvasta me-hengestä ja luottamuksesta.

Vuoden tiiminäkin palkittu Oulun myymälän porukka on täyttä rautaa – selitys tälle löytyy vahvasta me-hengestä ja luottamuksesta.

Vastuuta on uskallettava antaa, jotta voidaan yhdessä onnistua 

Oulun Verkkiksen ylpeys on vahva me-henki. Meillä kaikki ovat tasa-arvoisia, kukaan ei ole ylempänä toista. Me vain teemme vähän erilaisia tehtäviä vahvuuksiemme mukaan, mutta sama päämäärä mielessä. Jokainen kohtelee toisia niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Autetaan, tuetaan, kannustetaan – ja nauretaan! Meillä huumori lentää ja se jos mikä yhdistää! Olla siis ihminen ihmiselle, ei se sen vaikeampaa ole. 

Oulun myymälä ei ole minun ”laivani”, se on meidän Oulun verkkisläisten yhteinen taidonnäyte. Jos kuvittelisin vastaavani tästä purresta yksin, ajaisimme hetkessä karille. Ja siinähän se koko homman juju piileekin: vastuuta on uskallettava antaa, jotta voidaan yhdessä onnistua. 

Jutun alussa totesin, että Verkkis on ollut paras työpaikka missä olen työskennellyt. Pysähdyin miettimään mistä se johtuu, ja sanoisin että painavin syy on huippu työporukka, oman esihenkilöni, kollegoideni ja tiimini tuki. Minulla on vapaus tehdä työtäni omalla tavallani, tietenkin strategiaa, arvoja, johtamisen kulmakiviä ja konsepteja noudattaen. Jokainen saa olla meillä oma itsensä ja jokaisen työpanosta arvostetaan.  

Tähän loppuun annan vielä omat vinkkini, millä keinoilla lisäät luottamusta työyhteisössä:

  1. Älä oleta vaan kysy ja kuuntele 
  1. Kohtaa toinen sellaisena kuin hän on 
  1. Kohtele kaikkia tasavertaisesti ja puutu epäkohtiin ajoissa 
  1. Ole läsnä ja käytettävissä – varsinkin kiireen keskellä 
  1. Kysy mitä toiselle kuuluu ja myötäelä tilanteen mukaan 
  1. Muista antaa palautetta oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa, olitpa sitten kollega tai esihenkilö 
  1. Pidä lupauksista ja sovituista asioista kiinni 
     

– Susanna 

Ilja Ikonen: Laadukas tekoälyn hallintamalli auttaa implementoinnissa

Verkkiksen tietohallintojohtaja Ilja Ikonen johdattaa sinut tässä kirjoituksessa tekoälyn hallinnan periaatteisiin. Iljan jutun luettuasi tiedät, mitä tekoälyn hallinta on, miksi sitä tulee tehdä ja mitä hyötyjä siitä on. Päästetään Iljan kynä sauhuamaan:

Moikka! Olen Ilja ja olen tekstiä kirjoittaessani työskennellyt Verkkokauppa.comilla lähes viisi vuotta. Tällä hetkellä toimin yrityksen tietohallintojohtajana (CIO) ja olen vastuussa seuraavista kokonaisuuksista:

  • IT (infra ja support)
  • Tietoturva
  • Riskienhallinta
  • Liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelu ja
  • Tekoälyn hallinta

Tässä kirjoituksessani avaan, miten tekoälykokonaisuus näkyy työssäni. Olemme luoneet tekoälyn hallintamallin, jonka avulla pyrimme hallinnoimaan tekoälyjärjestelmiä kokonaisvaltaisesti sekä pyrimme yhtenäistämään Verkkiksen tavan ottaa käyttöön tekoälyjärjestelmiä. Olemme IT:ssä siis käytännössä aina tukemassa liiketoimintoja, kun tekoälyjärjestelmiä hankitaan parantamaan tai muuten tehostamaan toimintaa. Kuvaan alla tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Mitä tekoälyn hallinnalla tarkoitetaan?

Tekoälyjärjestelmät ovat tulleet ryminällä julkiseen käyttöön, ja painetta niiden käyttöönottoon liiketoiminnoissa tulee joka suunnalta. Moni pelkää jo nyt tippuvansa tekoälyteknologian kelkasta, mikäli sitä ei saada pikaisesti implementoitua joka puolelle organisaatiota. Kuulemme paljon kysymyksiä ja kommentteja, kuten ”Jäämmekö jälkeen?”, ”Voimmeko hyödyntää tekoälyä tässä asiassa?”, ”Tarvitsemme ehdottomasti tämän tekoälyjärjestelmän..”.

Tekoälyn hallinnalla (AI Governancella) tarkoitetaan tekoälyyn liittyvää hallintamallia, joka määrittelee tekoälyn ympärillä olevan toimintamallin ja prosessit. Tekoälyn hallintamalli ottaa kantaa vuosittaisiin toistuviin tehtäviin, dokumentaatioon, rooleihin ja vastuisiin sekä strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Hallintamallin avulla toiminnan rakenteet voidaan määritellä selkeiksi ja paremmin hallittavaksi kokonaisuudeksi.

Tekoälyn osalta on tärkeää määritellä yleiset periaatteet tekoälyjärjestelmille ja niiden käyttöönotolle. Esimerkiksi Verkkokauppa.comissa tekoälyperiaatteet jaetaan viiteen eri osa-alueeseen. Näiden avulla varmistamme, että tekoälyjärjestelmämme ovat vaatimustenmukaisia nyt ja tulevaisuudessa. Osa-alueet ovat:

  1. vastuullisuus
  2. läpinäkyvyys
  3. oikeudenmukaisuus
  4. turvallisuus ja luotettavuus sekä
  5. tietoturva ja tietosuoja.

Näillä osa-alueilla teemme erilaista arviointia uusia tekoälyjärjestelmiä hankkiessamme tai käyttötapauksia tunnistaessamme. Tässä kirjoituksessa nostan esiin muutamia esimerkkejä siitä, mitä asioita tarkastelemme eri osa-alueilla.

Miksi tekoälyn hallinta kannattaa?

Meillä tekoälyn hallinnan määrittely alkoi alun perin varjo-AI:hin (tekoäly, johon IT:lle tai organisaatiolla ei ole näkyvyyttä tai hallittavuutta) liittyvästä riskistä. Ihmisten innokkuus ja kova paine kokeilla tekoälyjärjestelmiä työssä saivatkin paljon uutistilaa, kun yritysten luottamuksellista materiaalia päätyi ulkopuolisille tekoälyjärjestelmille. Halusimme Verkkiksellä lähteä heti tarjoamaan yleistä tekoälyjärjestelmää koko henkilökunnalle, jotta varjo-tekoälyä voidaan ehkäistä ja sitä kautta estää myös mahdollisia tietovuotoja. Julkaisimme dokumentaation kaikkien saataville sekä tekoälyn perusteet –koulutuksen, josta olemme saaneet hyvää palautetta henkilöstöltä. Näillä keinoin halusimme lisäksi madaltaa kynnystä ottaa tekoälyjärjestelmiä käyttöön oman työn tueksi.

Tekoälyn hallinta kannattaa muun muassa näistä syistä:

  • Fokus käyttötapauksen tarkoituksenmukaisuudessa säilyy – on hyvä muistaa, että tekoäly ei sovellu kaikkeen. Verkkiksellä yksi vastuullisuuden periaatteista on juuri tämä tarkoituksenmukaisuus. Sen avulla arvioimme käyttötapausta tai tehtävää, johon aiomme hyödyntää tekoälyä.
  • Tekoälyjärjestelmien implementointi helpottuu- laadukas tekeminen sujuvoituu merkittävästi, kun pyörää ei aina tarvitse keksiä uudestaan.
  • Käyttötapauksiin liittyvät riskit tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa ja vältytään epämukavilta tilanteilta tuotannossa.

Vaikka olemme luoneet selkeät toimintatavat tekoälyn käyttöönotolle, olemme silti innovatiivisia ja hyvin kokeilunhaluisia eri tekoälyjärjestelmien suhteen. Systemaattinen hallintamalli ei tarkoita kankeutta; päinvastoin, etsimme jatkuvasti uusia käyttötapauksia kehittääksemme liiketoimintaamme eri alueilla.

Kuvat: Teemu Riihelä

Näin saat parhaan hyödyn irti hyvin hallitusta tekoälystä

Hallittu tekoäly kannattaa, koska sen avulla tuetaan liiketoimintaa ja tuotetaan lisäarvoa. Tekoälyn kehittäminen systemaattisesti ja vastuullisesti auttaa luomaan laadukkaampia ratkaisuja liiketoiminnan hyväksi. Usein laatu korvaa näissäkin asioissa määrän! Luo ymmärrystä hallitun tekoälyn hyödyistä sekä mahdollisista riskeistä, mikäli toimitaan hallitsemattomasti.

Läpinäkyvyys ja yhteiset pelisäännöt tukevat koko organisaatiota tekoälyn hyödyntämisessä. Uskon ainakin itse siihen, että näiden avulla kaikkien ymmärrys tekoälystä kasvaa, ja siitä on selkeästi hyötyä yritystasolla. On myös tärkeää varmistaa, että sopivat järjestelmät ja dokumentaatio ovat helposti saatavilla, jotta edellytykset tekoälyn oikeaan käyttöön paranevat.

Vastuu omista tekoälyjärjestelmistä kuuluu myös vahvasti liiketoiminnoille itselleen. Omistajuus omista järjestelmistä edesauttaa tekoälyn tuloksellisempaa hyödyntämistä sekä kehittämistä.  Mielestäni onkin tärkeää teroittaa, että tekoälyn hyödyntäminen ja hallinta eivät ole pelkästään IT:n vastuulla. Tekoälyjärjestelmät saavat ehkä näin myös enemmän rakkautta, ja kontrolli niistä vahvistuu, kun vastuu on jaettu tehokkaammin. Osallista siis liiketoiminta aktiivisesti mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Näin varmistat, että järjestelmät vastaavat käyttäjien tarpeita, niitä osataan käyttää sovitulla tavalla ja halu pitää työkalut käyttökelpoisina vahvistuu.

Tässä vielä kolme vinkkiäni tekoälyjärjestelmän käyttöönottoon:

  1. Arvioi kriittisesti käyttötapaukset, joissa olet ajatellut hyödyntää tekoälyä – tekoäly ei ole aina paras ratkaisu ongelman ratkaisemiseksi. Valitse aluksi yksinkertaisia tehtäviä!
  2. Tee tekoälyjärjestelmälle vaikutustenarviointi, jossa tekoälyjärjestelmää tarkastellaan monesta eri kulmasta.  
  3. Muista määritellä selkeä omistajuus, jotta tekoälyjärjestelmän valvonta sekä jatkokehittäminen toteutuvat tuotantoon viennin jälkeenkin.

Mikäli sinua kiinnostaa pidempi versio tekoälyn hallinnasta, voit syventyä aiheeseen katsomalla Helsec-puheeni tekoälyn hallintamallista täältä tai kuuntelemalla 4Aalto-podcastin täältä.

– Ilja

Janne Yliruusi: Design system – avain ketterään käyttöliittymien suunnitteluun

Verkkiksen Lead UI Designer Janne Yliruusi johdattaa sinut tässä kirjoituksessa design systemin saloihin. Jannen jutun luettuasi tiedät mikä design system on ja miksi siitä on valtava apu erilaisten käyttöliittymien suunnittelussa. Päästetään Janne ääneen:

Moikka! Olen Janne, työskennellyt nyt Verkkokauppa.comissa noin neljä vuotta. Tällä hetkellä tittelini on Lead UI Designer, ja minulla on kaksi keskeistä toimenkuvaa. Toisessa roolissani olen Verkkiksen design systemin Sataman pääsuunnittelija, ja toisessa vastaan siitä, että firman käyttöliittymät pysyvät ajantasaisina sekä ovat tyyleiltään ja toiminnaltaan johdonmukaisia. Tämä kaikki tapahtuu tietenkin yhteistyössä muiden Verkkiksen taitavien suunnittelijoiden ja kehittäjien kanssa. Tässä kohtaa on hyvä ehkä mainita, että mielestäni Verkkiksessä on erittäin hyvä tekemisen meininki, ja olen viihtynyt firmassa mainiosti! Vapaa-ajalla suurin intohimoni on musiikki ja siitä kirjoittaminen. Käy ihmeessä vilkaisemassa kirjoituksiani sivustolla Pienemmät purot.

Mikä design system on ja mihin sitä tarvitaan?

Hieman kulunut, mutta toimiva vertauskuva design systemille on vanha kunnon Lego-metafora.

Design system on kuin valtava, pieniä osasia sisältävä Lego-setti, josta on mahdollista rakentaa suurempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia. Kuten Lego-paketti, myös design system tarjoaa läjän valmiita palikoita, joilla on ennalta määritetyt mitat, ulottuvuudet ja värit. Legojen mukana tulee myös yksityiskohtaiset ohjeet siitä, kuinka rakentaa palikoista vaikkapa hieno sairaala, ja samaan tapaan myös design systemit ovat huolellisesti dokumentoituja. Tässä kohtaa on myös hyvä ymmärtää, että kuten Legoista voi rakentaa monia asioita, joita Legon suunnittelijat eivät olleet ennakoineet, myös design systemien osasia voi soveltaa monipuolisesti uusiin ja ennalta arvaamattomiin käyttötarkoituksiin.

Lego-vertaus ei kuitenkaan pysty selittämään kunnolla yhtä design systemien keskeistä ominaisuutta, joka erottaa ne vaikkapa graafisille suunnittelijoille tutuista tyylioppaista. Tyyliopas sisältää tyypillisesti jonkin yrityksen tai yksittäisen tuotteen käyttämät värit, typografian, logon ja ehkä joitakin toistuvia graafisia elementtejä. Tyyliopas siis palvelee suunnittelijaa, mutta design systemit menevät pidemmälle.

Jotta design system ei olisi vain tyyliopas, sen täytyy kattaa koko prosessi suunnittelijan pöydältä kehittäjän kautta tuotantoon asti. Design system tarjoaa paitsi peruselementit, joita me Verkkiksellä kutsumme fundamenteiksi, kuten värit, typografiamääritykset, mittajärjestelmän ja breakpointit (eli kuinka design mukautuu eri kokoisille näytöille) myös loppukäyttäjälle tarkoitettuja komponentteja sekä suunnittelijoille että kehittäjille. Komponentit ovat oikeastaan se koko jutun pihvi, jota kaikki muut elementit tukevat.

Esimerkkejä Verkkokauppa.comin DS-komponenteista.

Mitä nämä komponentit sitten ovat? Komponentit design systemeissä ovat tyypillisesti yksinkertaisia (ja välillä ei niin yksinkertaisia) uudelleen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä. Aivan jokainen design system tarjoilee esimerkiksi kokoelman erilaisia nappeja, valintaruudun (checkbox) ja tekstikentän. Nämä komponentit suunnittelija pystyy kirjaimellisesti pudottamaan suunnittelutyökalunsa (meillä käytetään Figmaa) työpöydälle, ja kehittäjä puolestaan pystyy liittämään koodatun vastineen (meillä käytetään Reactia) muun koodin sekaan. Tästä päästäänkin ketterällä aasinsillalla design systemien hyötyihin.

Miksi design systemin rakentaminen kannattaa?

Ensimmäinen syy on asia, johon olen jo aiemmin tekstissä viitannut; johdonmukaisuus. Kun suunnittelijoilla on valmiina käytössään perusrakennuspalaset komponenttien muodossa ja tilan käyttö on määritelty design systemissä, on lopputulos kuin itsestään linjakkaan yhdenmukainen. Ja kun tähän yhdistetään se seikka, että myös kehittäjillä on vastaavat samalta näyttävät ja samoin käyttäytyvät komponentit käytössään, niin myös tuotantoon asti päästään ilman kompromisseja. Samalla design system myös helpottaa suunnittelijoiden ja koodareiden yhteistyötä; onhan heillä yhteisten komponenttien ja niihin liittyvän termistön myötä yhteinen kieli. Ja voin kertoa, että näin ei aina ole ollut!

Toinen keskeinen syy rakentaa design system on nopeus. Design systemin rakentaminen on tietenkin niin rahallinen kuin ajallinen investointi, mutta siinä vaiheessa kun jaetut valmiit komponentit ovat käytössä niin suunnittelu kuin asioiden tuotantoon vienti nopeutuu valtavasti. Verkkiksessä design systemiä työstää minun lisäksi kolme kehittäjää (joista yksi tällä hetkellä äitiyslomalla, terkkuja sinne!). Teemme kiinteää yhteistyötä Customer Experience -tiimin kanssa, jonka tehtävä on rakentaa asiakkaille näkyvää ns. julkiwebiä eli sitä varsinaista Verkkokauppa.comia, jossa sinäkin luultavasti olet käynyt ostoksilla. Työn jako on pääpiirteittäin sellainen, että DS-tiimi tarjoaa ja ylläpitää yksinkertaisia komponentteja ja kaikkia niihin liittyviä tyylejä, kun puolestaan CX-tiimi rakentaa niistä monimutkaisempia kokonaisuuksia, kuten vaikkapa tuotekortteja, jotka esittelevät asiakkaille tuotteita ympäri sivustoa. Tuotekortti pitää sisällään nämä DS-tiimin tarjoamat komponentit: Box, Button, Ribbon, Price, Image, Rating, Bullet List, Favourite Button.

Valokeilassa Tuotekortti. Tuotekortti rakentuu lukuisista erillisistä DS-komponenteista. Kuvassa vain osa Tuotekorttiin liittyvistä komponenteista ja niiden varianteista.

Tärpit tutustumisen arvoisista design systemeistä

Kirjoituksen alussa mainitsin ohimennen, että Verkkiksen design systemin nimi on Satama. Nimi on allekirjoittaneen keksimä ja syntyi aikoinaan Verkkokauppa.comin toimistolla Jätkäsaaressa, kun aloittelin systeemin rakentamista. Katselin ikkunasta Länsisatamaan ja nimi tuntui oivalliselta vaihtoehdolta design systemille. Onhan design system satamien lailla eräänlainen vilkas infrastruktuurin risteyskohta, jonka kautta erilaiset digitaaliset elementit liikkuvat lopullisiin sijoituspaikkoihinsa. Sanasta “satama” tulee itselleni mieleen myös jonkinlainen turvapaikka ja tämäkin on soveliasta: Satama on Verkkokauppa.comin käyttöliittymä-designin koti.

Kuuluisia design systemejä, joista mekin Verkkiksellä olemme ammentaneet oppia, ovat esimerkiksi IBM:n Carbon, Atlassianin Atlassian Design System, Googlen Material Design (joka on itse asiassa enemmän ”design-kieli” kuin varsinaisesti design system) ja Alibaba Groupin Ant Design. On yleistä, että merkittävä osa design systemien resursseista on avoimesti saatavilla internetissä, ja kaikki edellä mainitut systemit ovat myös verkossa tutkittavissa. Tämä on erinomainen tapa aloittelijoille ja miksei myös kokeneemmille suunnittelijoille ja kehittäjille tutustua design systemien periaatteisiin ja käytäntöihin. Verkkiksen design system, Satama, ei toistaiseksi ole vielä avoimesti saatavilla verkossa, mutta ehkäpä jonain päivänä!

– Janne

Lauri Lavanti: Ei pelkkää koodin kirjoittamista

Lauri työskentelee Verkkiksen IT-osastolla Team Leadina yhdessä ohjelmistokehitystiimeistämme. Taustaltaan Lauri on ohjelmistokehittäjä ja ennen Team Leadin rooliin hyppäämistä, hän toimi ohjelmistokehittäjänä Verkkiksellä muutaman vuoden ajan. Laurin vapaa-aika kuluu pääasiassa lasten kanssa touhutessa, lisäksi hän tykkää pelaamisesta ja pyöräilystä.

Aiemmissa elämissäni olen ollut konsulttina ja muutamissa muissa tuotetaloissa töissä. Nyt olen viihtynyt Verkkiksellä jo muutaman vuoden kehittämässä niin kutsuttua julkiwebiä, eli sitä www.verkkokauppa.com -osoitetta, missä sinäkin todennäköisesti olet käynyt ostoksilla. Verkkikselle päädyin, kun olin etsimässä uutta työpaikkaa ja huomasin ilmoituksen LinkedInissä. Verkkis oli ollut jo pitkään yksi lempikaupoistani, ja ajatus sen kehittämisestä tuntui erittäin houkuttelevalta.

Pintapuolisesti katsottuna Verkkis saattaa vaikuttaa samanlaiselta työpaikalta kuin mikä tahansa muukin moderni ohjelmistotalo, mikä on muuten itsessään jo ihan hyvä saavutus kaupan alan yritykseltä. Monilta osin Verkkis onkin tyypillinen ohjelmistotalo: noudatetaan Scrumia (soveltuvilta osin), huolehditaan koodin laadusta, tiimeillä on autonomiaa, apua saa aina kun sitä tarvitsee ja työyhteisö on erittäin mukava. Kuitenkin jos minulta kysyttäisiin, mikä tekee Verkkiksestä hyvän työpaikan, en vastaisi mitään noista. Mielestäni Verkkiksestä tekee hyvän työpaikan se, että täällä on mahdollisuus vaikuttaa.

Ohjelmistokehitys alkaa suunnittelusta

Tarkoitan Verkkiksen kontekstissa vaikuttamisen mahdollisuudella sitä, että kun joku jossain keksii uuden hienon ominaisuuden, joka hänen mielestään olisi hyvä toteuttaa, kehitystiimi pääsee vaikuttamaan ominaisuuden suunnitteluun hyvin aikaisessa vaiheessa.

Usein heti sen jälkeen, kun alustava business case on kirjoitettu auki, aukeaa devaajille ensimmäinen vaikuttamisen mahdollisuus. Tällöin kehitystiimi osallistuu uuden ominaisuuden toteutuskelpoisuuden arviointiin. Verkkiksellä ymmärretään erittäin hyvin, ettei teknisen toteutuksen onnistumismahdollisuuksia pysty arvioimaan ilman teknistä asiantuntijaa. Verkkiksellä teknisenä asiantuntijana toimii pääasiassa toteuttava taho eli devaustiimi.

Käytännön tekemisenä tämä tarkoittaa, että parhaimmassa tapauksessa kehittäjä pääsee ensin itse omin käsin auttamaan uuden toiminnallisuuden määrittelyssä ja lopulta myös toteuttamaan toiminnallisuuden käytännössä. Eikä toiminnallisuus katoa mihinkään mustaan laatikkoon välissä, vaan sen matkaa pääsee seuraamaan siihen asti, että se tulee omalle pöydälle.

Vaikuttamisen mahdollisuudet ilmenevät myös siten, ettei kehittäjän ole pakko osallistua määrittelytyöhön. Kehittäjä voi halutessaan pysyä taka-alalla suunnitteluosuudessa ja loikata kunnolla kelkkaan vasta speksausvaiheen jälkeen. Esimerkiksi tuotelistauksissa, kuten kategorioissa, käytetään meillä työkalua, jonka yhteydessä ei yleensä ole mahdollista tehdä hakua, pelkästään listata tuotteita. Kehitystiimin ideoinnin seurauksena siinä on sisäänrakennettuna myös hakuominaisuus, jonka ansiosta käyttäjä pääsee rajaamaan tuotelistausta kaikin mahdollisin tavoin.

Kuvat: Teemu Riihelä

Tee työtä, jolla on merkitys

Itselleni mahdollisuus osallistua jo suunnitteluvaiheeseen, on ollut erittäin tärkeää viihtymiseni ja työn merkityksellisyyden kannalta, sillä haluan työlläni olevan selkeä ja hyvä tarkoitus. Verkkiksen parhaita puolia on, että täällä siitä pääsee huolehtimaan heti alusta alkaen. Vaikuttamalla alusta asti, pystyy myös hyvin estämään tiimin autonomian kaventumista, joka on yksi omista tavoitteistani Team Leadinä. Pidän esimerkiksi huolen, että teknologiavalintoja ei tehdä ilman tiimiä.

Vaikuttamismahdollisuudet eivät toki ole itsestäänselvyys. Suurin osa vaikuttamisesta on loppujen lopuksi odotusten ja riskien hallintaa, kun esiin tuodaan teknisiä rajoitteita ja mahdollisuuksia. Toimiva kommunikaatio on tässä avainasemassa. Ei siis kannata rakentaa itselleen liikaa ennakkoluuloja bisnesjargonista, vaan sukeltaa ennakkoluulottomasti oman työpaikan domainiin. On tärkeää jättää kehitystiimille valta ja vastuu päättää siitä, miten liiketoiminnallinen tavoite saavutetaan. Se luo tiimille oikean mahdollisuuden vaikuttaa päivittäiseen tekemiseensä, mikä puolestaan lisää monen kohdalla työn mielekkyyttä.

Markus Rajala: Personoidun asiakaskokemuksen rakentaminen verkkoasiointiin

Markus on ollut Verkkiksen asiakkaana vuodesta 2005 ja nykyisin Verkkiksellä töissä jo toista kertaa. Customer Value Managerina Markus vastaa Verkkiksen asiakkuuksien kehittämisestä, jossa häntä innostaa erityisesti alati muuttuva kuluttajakäyttäytyminen ja teknologian hyödyntäminen asiakkaiden eduksi. Vapaa-ajallaan Markus on intohimoinen urheilija, jonka vahvasti kasvanut urheilu -kategoriamme on yllättänyt positiivisesti.

Pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat yksi Verkkiksen 30-vuotisen historian perustoista, jonka aikana asiakkaamme ovat kasvaneet yrityksemme mukana ja löytäneet valikoimastamme kerta toisensa jälkeen uusia tuotealueita vastaamaan tarpeitaan ja intohimojaan elämänsä käänteissä ja mullistuksissa. Monet uudet tuotealueet ja -kategoriat ovatkin lähtöisin intohimoisten asiakkaidemme pyynnöstä ja toiveista laajentaa valikoimaamme.

Kivijalkaliikkeen etuina on aina ollut myyjän ja asiakkaan välinen henkilökohtainen suhde, jossa asiantunteva myyjä osaa ratkoa asiakkaan haasteen kysymällä oikeat kysymykset sekä tarjoamalla oikeat vastaukset. Tutun luottomyyjän luo on ollut aina helppo palata, kun apua on tarvittu esimerkiksi kameran objektiivihankinnoilla. Verkkokaupan edelläkävijänä yksi tärkeimmistä ratkaistavista haasteista onkin aina ollut, kuinka viedä vastaava asiointikokemus myös digitaalisiin kanaviin ja tarjota asiakkaalle uusia tapoja tehdä ostoksia kotisohvalta tai mökin terassilta kellonajasta riippumatta.

Data apuna yksilöllisen palvelun tarjoamisessa

Ostosten siirtyminen verkkoon on kasvattanut odotuksia myös digitaaliselle palvelutasolle. Asiakkaat haluavat löytää tuotteet helposti, inspiroitua verkossa ja saada tukea hankintansa aikana juuri oikeanlaisen tuotteen löytämiseksi. Ilman dataa ja oikeutta hyödyntää sitä, olisimme jatkuvasti takaa-ajavassa asemassa asiakkaan odotuksiin nähden. Tänä päivänä yritysten kilpailuetuna ei ole pelkästään datan määrä tai laatu, vaan kyvykkyys hyödyntää kerrytettyä tietoa palvelemaan kaikkia osapuolia.

Datalla tarkoitetaan kaikkea verkossa tapahtuvasta kanssakäynnistä kerättävää tietoa, jonka avulla kykenemme kehittämään palveluidemme toimintaa ja esimerkiksi personoimaan verkossa esitettävää sisältöä asiakkaan tarpeiden tai käyttäytymisen perusteella. Harvalle on selvää, että verkkokauppamme näyttää erilaiselta jokaiselle asiakkaalle ja sivustolla esitetty sisältö perustuukin pääsääntöisesti aiemman käyttäytymisen pohjalta kerättyyn tietoon. Vastaavaa toimintaa jatketaan monikanavaisesti hallinnoimissamme medioissa, jossa asiakas pyritään kohtaamaan aina yksilönä – juuri hänen tarpeitaan palvellen.

Tämä onkin hyvä esimerkki siitä, miten datan avulla parannamme asiakkaidemme kokemusta verkkokaupassamme. Koska valikoimastamme löytyy nyt jo liki 90 000 tuotetta, juuri asiakasta parhaiten palvelevien tuotekategorioiden ja tuotteiden esittäminen ilman dataa muuttuu hyvin hankalaksi. Koska jokaisen asiakkaan tarpeet ovat yksilöllisiä, vastuullemme jää luoda paras mahdollinen käyttökokemus kaikille tasapuolisesti.

Markus on aloittanut Verkkiksellä vuonna 2011 varastolla ja työskennellyt myös Helsingin myymälässä asiakaspalvelutehtävissä. Opintojen ja muutaman mutkan jälkeen Markus teki paluun Verkkikselle vuonna 2020. Kuvat: Teemu Riihelä

Luottamuksen arvoista datan keräystä

Puhuttaessa datasta, sen keräämisestä ja käsittelystä, nousee keskusteluissa myös usein esiin yksityisyydensuoja seurantaa ja tietojen keräämistä vastaan. Verkkikselle yrityksenä data tuo mukanaan suuren vastuun läpinäkyvyyden ollessa yksi arvojemme kulmakivistä. Yrityksenä pyrimme myös olemaan mahdollisimman selkeitä siinä, millaisiin asiointikokemusta parantaviin tekijöihin dataa hyödynnämme. Annamme asiakkaillemme myös mahdollisuuden kieltäytyä tietojensa keräämisestä ja käsittelystä siltä osin, kun se lain puitteissa on asiakkaan mahdollista tehdä.

Tänä päivänä asiakkaat ovat tarkkoja luovuttamistaan tiedoista ja he haluavat saada vastinetta antamalleen luottamukselle meitä kohtaan. Koska valtaosa kerätystä ja hyödynnettävästä datasta on peräisin asiakkailtamme, niin pienintä mitä datan avulla voimme tehdä on toimia läpinäkyvästi ja luottamusta herättävästi ollen aina asiakkaan puolella.